keskiviikko 8. elokuuta 2012

Aku Ankka -päivä on kiva päivä!

Olen hieman hämmentynyt ulkona vallitsevasta melko syksyisestä säästä (no okei, koko kesä ollu samanlainen), varsinkin kun vielä on parit kesähäät juhlimatta. Mutta kohta intiaanikesä, koska mun loma on vasta edessä!
Eilen keli, piinaava työpäivä ja elämä yritti musertaa Rahkaväen ja melkein jätettiin sportit väliin, mutta Lauri oli tällä kertaa meistä se fiksumpi ja potki molemmat lenkille. Lahjonta onnistui, kun soviittiin, että lenkin jälkeen mennään kauppaan ja ostetaan So Lo-Carb -ihanuuspatukat. Oikeesti, ne on melkein parempia kun suklaapatukat. Paitsi, että leuat väsyy pureskeluun. :D

Jo maanantaina piti olla jalkapäivä, mutta vaihdettiin penkkipäivän kanssa paikkaa, kun rappuset ja Alastaro piinas liikaa. Tänään oli jo tarpeeksi (super)voimia lähteä runttaamaan mavea. Matkalla nappasin postilaatikosta mukaan viikon ihanimman Posti-Paten tuomisen, joka tietenkin on Aku Ankka. Ei oo Akun voittanutta, tänään oli kylläkin vähän huonot sarjat, mikä söi naista aika tavalla. Varsinkin  Mikki vois mennä pois Aku Ankasta.

Lukemista sarjatauoille. Vesivahinko on runnellut saliamme,
huomaa kuivaaja oikeassa ylänurkassa.
Viime viikon jalkatreenistä takareidet tuli niin kipeiks, että se haittas jo arkea ja olin oikein vihanen itelleni, että miksi piti taas. Noh, ne tuskat oli jo unohdettu ja maastaveto korokkeelta ja suorinjaloin mave varmasti kaduttaa taas huomenna. Lisäks tein etukyykkyä ja reisikoneella (en mä tiedä niitten nimiä) vielä vähän viimeistelyä. En oo ennen kokeillut yhden jalan prässiä, mutta sitä on muutamassakin blogissa hehkutettu, joten testasin sitäkin. Raskasta oli ja perse kiitti! Eli toimii! Jotta elämä ei olis liian mukavaa, tein loppuun vielä vähän pohkeita. Musta tuntu, että toi treeni kesti ikuisuuden, enkä koskaan pääse pois sieltä ja vieraannun auringonvalosta ja alan järsiin Leokon kiekkoja ruuaks ja... Selvisin kuitenkin ja nyt on terhakka olo!
Mun kivat salikengät piristää ankeenakin päivänä!
Oon käynyt nyt suunnilleen vuoden verran säännöllisesti kolme-neljä kertaa viikossa salilla ja sitä ennen olin sitä mieltä, että salitreeni on turhaa, tyhmää ja hankalaa. Samaa mieltä oon kyllä kaikesta mitä en osaa. Nyt oon äärettömän tyytyväinen, että alotin! Onneks Rahkaäijä jakso kuunnella alussa kaikki mun solvaukset ja kiukuttelut, kun oli hankalaa.
Loppuun vielä pieni keskiviikon kevennys. Tiedättekö, mikä on Rahkamuijan lempiasia metsässä? No, tietenkin rahkasammal! Eiks ollukin huono, ihan ite keksin! :))

2 kommenttia: