keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Ulkoilmaelämää

Viime päivät olen ollut kirjaimellisesti ihan pihalla. Kun kerran poikkeuksellisesti voi kesäkuussa jättää untuvatakin pois, on siitä ilosta otettava kaikki irti. Eilen downshiftasin koko päivän ja hierojan jälkeen ajelin Pälkäneelle, jossa Retu-ystäväni jo odotteli malttamattomana pyörälenkille lähtöä. 
Kolmoset, joista kaksi pääsi metsään. 
Läskilissut liikenteessä!
 Reetta vei mut ajelemaan Sappee MTB:n maastoihin ja siellä verestelinkin muistoja viime syksyn hulluimmasta pyöräreissusta. Melko unohtumaton 38 kilometriä! Nyt kun poljeskeltiin kisan reittejä. totesin että eihän nää oo yhtään pahoja, että pitäisköhän sitä taas osallistua. Tällä kertaa 24 kilometrin reissu voisi kylläkin olla riittävästi.
Se on tämä Sappeen bike parkin läheisyys, kun heti tekee mieli kaahata alamäet! 
Paksupyörä on kiva talvella, mutta on se myös kesällä aika huippu kulkuneuvo! 
Meillä oli tosi kiva puolentoista tunnin polkaisu ja taas mietin, että pitäisi ajaa useammin maastossa. Se on vaan jotain sellasta, mille mun sydän sykkiin ehkä kaikista eniten.
Vielä kun muistaisi kunnolla juoda noilla reissuilla, kun meinas vähän pukata huonoa oloa lenkin jälkeen, mutta Reetan broilerivuoka ja runsas nesteen nauttiminen paikkasi tilanteen. Aina alkukesästä käy näin, että joku pyörälenkki vedetään liian vähillä eväillä, mutta kun kerran alkaa kunnolla heikottaa, kyllä sen taas loppukesän ajan muistaa. :D

Tässä on muuten video meidän viime viikon pyörälenkiltä, josta kuvattiin pätkää Beyond the Press kanavalle. Hirveet paineet pysyä polulla, kun tietää videon menevän isoon julkiseen levitykseen!
Tänään ulkoilmaelämä jatkui nurmikolla makoilemalla. Reetta on töissä Hervannan Easyfitillä ja vetää keskiviikkoisin Beach body -jumppaa Suolijärven rannassa. Mä ja toinen luottonaiseni Nipa elikkäs Niina päätettiin lähtee katsastaan onkos semmoinen rantajumppa mistään kotoisin.
Ja kaikilla oli niin mukavaaaa!
Päivän teemana oli vatsalihakset ja sen kyllä huomaa. Vatsalihakset sheikkaa vieläkin edestakaisin, kun vedettiin ne kunnolla ihan loppuun asti. Eli biitsipodiin sopivat vatsalihakset check!
Hei Anni, tää on jumppa eikä mikään uimakoulu! 
Tiukalla vatsalla ja tiukalla ilmeellä!
Oli kiva kerrankin treenata niin, että joku käskee mitä tehdään, ettei tarvitse itse keskittyä muuhun kuin siihen, että tekee edes sinne päin oikein. Mää oon ihan superlaiska vatsalihaksien treenaaja, niin tämä rankaisi mua hyvin siitä. Reetta on aivan huippuhyvä ohjaaja ja korjaili liian korkealla huojuvia pyllyjä ja väärin aseteltuja käsiä, että jokainen sai treenistä varmasti kaiken irti. Ja Niina käski kirjoittaa, että Retu osaa myös ohjata sellaisia jumppaajia, joilla ei ole koordinaatiokykyä. Eli sopii tällaisia raudan runttaajille, jotka joskus ja juhannuksen eksyy jumppaan!
Jumpan jälkeen Retu alkoi tietysti vähän keulimaan päälläseisontataidoillaan, kun vähän yllytin sitä. 
Ens viikolla Reetan rääkkitreenis... eikun siis Beach body -jumpassa on luvassa pakaroita, niin jos selviän näistä vatsakrampeista hengissä, vois ens viikolla sitten pumpata pyllyn bikineihin sopiviksi. Ihan kertajumpalla se onnistuu! Mutta siis keskiviikkoisin Suolijärven rannassa kuudelta, 7 euroo maksaa! Reetta ja Easyfit maksoi mulle tästä mainoksesta tuhat dollaria suoraan Panaman veroparatiisin. Tai sitten ei. Joitakin asioita on kiva mainostaa ihan vaan siksi, että tykkää niistä itse.
Charlien jumppaenkelit. 
Tälle kesällä on tulossa niin paljon kaikkia kivoja juttuja, että en malta odottaa! Ens viikolla on jo Ratareisi ja odotan sitä aivan hillittömästi! Paljon on vielä tekemistä ennen tapahtumaa, mutta kokemusta tiedetään, että lopussa kiitos seisoo ja se fiilis on aika mahtava, kun on saanut tapahtuman onnistuneesti maaliin. Ei käy elämä liian tylsäksi, kun on pyöräilytapahtuma järjestettävänä. :D
Tätä sinne mennään tekemään, eli polkemaan! Kuva Timo Kananoja
Ratareiden lisäksi on tulossa vaikka mitä muutakin hauskaa, mutta nyt päällimmäisenä mielessä on elokuu ja Åre, koska varasin meille juuri saman mökin viikoksi, kuin missä majailimme viime vuonna. Åre hurmasi meidät niin täysin, että sinne on pakko päästä uudelleen ajamaan ja viettämään kesälomaa. Puolitoista kuukautta ja sitten mennään!
Ai että, tämä kuva saa mut aivan ylikierroksille. Ihana Åre!
Näiden ulkoilullisten päivien jälkeen voikin vetäytyä sitten mökkiin mököttämään, kun alkaa sadekelit. Noh noh, ei silti viitsi mököttää. Ens viikolla paistaa taas aurinko ja Ratareidessä viimestään!

4 kommenttia:

  1. Liikunnallinen "superenergia" postaus :)

    VastaaPoista
  2. Ihan pakko kommentoida sun hyväntuulista blogia! Olen itse vasta tänä keväänä semisti löytämässä liikunnan ilon ja tällaiset rennot blogit motivoi itseäkin. Poikaystäväni(teekkari) harrastaa maastopyöräilyä, ja on yrittänyt saada minutkin harrastuksen pariin. Täytyy varmaan hiljalleen alkaa taipumaan, luettuani teidän erittäin kattavan pyöräopaspostauksen ja nähtyäni HPC:n pyöräilyvideon. :) LYHYESTI: ootte huippu pariskunta, huikee blogi, ihanat kissat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moro ja kiitos paljon kivasta kommentista! Mahtavaa kuulla, että liikunnan ilo on löytymässä. Ilman sitä liikunnassa ei oo mitään järkeä tai se ei ainakaan ole kovin kivaa. Mene ihmeessä kokeilemaan joskus maastopyöräilyä, se on aivan huippu harrastus ja antavat mullekin niin paljon hyviä hetkiä. Välillä tietty menee hermo juurakoissa, mutta se kuuluu asiaan. :D
      Kiitos vielä kerran ja hauskaa kesää, toivottavasti se on liikunnan ja ilon täyteinen!

      Poista