Lintassa!

Nyt sanon sen ihan suoraan. Oli ihan hirvee työviikko. Yhteensä 9 kuvattua videota, joista yksi oli tilaustyö asiakkaalle ja viikossa pyöreesti 65 työtuntia, joista noin 26 ulkona. Välillä oli ihan kivaakin, mutta aika monena hetkenä ei todellakaan. :D Mitä tästä opimme? Tuskin yhtään mitään.

Ihan pihalla!

Tänään oli vähän kevyempi kuvauspäivä, kun lähdettiin Kuruun kuvaamaan jääradalle. Meillä on firmalla hieno ja kallis linttapulkka eli vuoden -91 Ford Sierra, joka on kuin tehty kiitämään kylki edellä lumisella järvenjäällä. Käytiin jo viime viikonloppuna vähän treenaamassa ja nyt sitten otettiin ajoa oikein filmille.

Joo, melkein lintassa!

Kuvaan kun kuvaan autoja.

Aika hieno jäärata, vai mitä?

Meillä oli mukana kaveri, joka on aikamoinen velho dronella kuvaamisessa ja kopteri lensikin hurjaa vauhtia autojen perässä. Välillä drone lensi niin lähellä, että pelkäsin sen tulevan tuulilasista sisään hetkenä minä hyvänsä. Upeita otoksia tuli! Kopterin kameraan tallentui muutamat erittäin näyttävät ulosajot, kun Sierra tömähti penkkaan niin että lumi pöllysi. Hinaustraktorikuski oli ihan täystyöllistetty, kun meidän ralliautoa piti jatkuvasti nyppiä takaisin tielle.

Hanki oikein tuntui imevän tota meidän limusiinia puoleensa.

Yksi mun elämän epämukavimpia kokemuksia on, kun istuin Rahkaäijän auton kyydissä Alastaron moottoriradalla pari kierrosta. Se oli aivan hirveää ja pelottavaa, vesi vaan valui silmistä, kun olin niin kauhuissani kyydissä. Yhtään se mukavampaa ei ollut itse ajaa asfalttiradalla, en ymmärtänyt ajolinjoista sun muista yhtään mitään ja koko ajan vaan pelotti. Toista se om jääradalla, sekä kyydissä istuminen että ajaminen on aivan järjettömän hauskaa. Rahkaäijä kuvaili tänään, niin ajoin vähän aikaa yksin ja nauroin vaan ääneen, kun oli niin hauskaa pyyhkiä lintassa jääradalla. Olin varmaan radan hitain (jos sitä traktoria ei lasketa), mutta en mä silti hullummin ajanut! Ulosajamista ei tarvinut yhtään pelätä, se tuli kuitenkin vastaan enemmin tai myöhemmin ja penkat oli pehmeät, sinne oli Sierran hyvä sukeltaa.

Hyvin pysäköity, Anni! Lumeen juuttuneet autot oli oikein tämän viikon teema. Perjantaina peruutin meidän pakun vähän liian pitkälle hankeen ja sehän ei sieltä tullut pois ihan työntämällä. :D

Kopterikin sitten vähän sukelsi hankeen, kun meidän dronekuski ajoi hieman liian läheltä puita. Etsittiin kuvauskopteria hetken ja sieltähän se löytyi yhden mökkilaiturin edestä melkein kokonaan lumihankeen hautautuneena. Yllättävän vähäisin vaurioin kopteri selvisi tällisty, yksi lavoista otti hieman enemmän iskua, mutta runko ja kamera olivat ihan ehjiä. Tämä ei tosiaan ollut meidän oma drone. Ei sillä, ollaan me itsekin joskus kolaroitu kopteri puuhun.

Radalla oli muitakin autoja, varmaan kuusi yhteensä.

Neljä tuntia huviteltiin keväisellä järvellä ja sitten pitikin jo lähteä takaisin Tampereella kokkaamaan ruokaa. Meillä oli tänään Annin ja Niinan kanssa kuudes makumatka-kokoontuminen ja tällä kertaa kokattiin Italian makuja. Alunperin oli suuret suunnitelmat veivata pastakin itse, mutta se alkoi tuntui vähän ylitsepääsemättömän työläältä tän viikon päälle. Eihän pussimakaroni tietenkään ole koskaan yhtä hyvää kuin itse tehty!

Kuin aidossa oikeassa italialaisella pitserias... eikun siis pastaravintolassa.

Syötiin alkuruuaksi juustoja ja focaccia-leipää, pääruuaksi frutti di mare -pastaa (ilman simpukoita) ja jälkkäriksi jäätelökone veivasi pistaasijätskit. Erityisesti leipä oli aivan ihanaa, eikä jäätelössäkään pahemmin ollut vikaa. Meillä on edelleen budjettia yhteen makumatka-kokkailuun ja ajateltiin ottaa sellainen makumatka jälkiruokien maailmaan. Herkkuja koko rahalla!

Italian pikavisiitin jälkeen mä ja Rahkaäijä taisteltiin vielä itsemme salille, peräti toista kertaa tällä viikolla. Voin sanoa, että vähän on ollut vaikeaa motivoida ittensä salille 12 tunnin työpäivän jälkeen ja aika usein niissä tapauksissa jää menemättä. Kyllä varmasti joku oman elämänsä super-PT on nyt siellä sillä lailla, että se on vaan asennekysymys ja että aina on aikaa. Jos mulla on kaksi tuntia vapaa-aikaa ennen kuin pitäisi mennä nukkumaan, että aamulla voi taas lähteä täyttämään kameroiden muistikortteja, niin joskus on vaan hyödyllisempää mennä kävelyllä ja saunaan ja lueskella lehtiä sängyssä, kuin mennä kyykkäämään, koska isämmaan kunnia ja voimanoston jumalat sitä vaatii!!! (Olipa muuten pitkä lause, eikä mitään järkeä. :D) Mutta tänään oli työlästä kyykätä, kun oli maha täynnä ihanaa ruokaa. Mutta oli ainakin voimia!

Meillä on pyhä lupaus, että ensi viikko otetaan iisimmin. Ollaan jopa varovasti pyöritelty ajatusta muutaman päivän minimatkasta jonnekin Suomeen tai lähimaihin. Saa antaa vinkkejä, jos on joku hyvä viikonloppureissukohde mielessä!